sunnuntai, 12. helmikuuta 2012

heihei suomi

Eilen oli kyllä niin mahtavat läskiäiset tällä onnentytöllä, että kyllä nyt lähtee Intiaan asti ihan mielissään ! Ruokaa ja juomaa oli paljon, eikä näin mukavaa juhlaväkeä ole meidän tuvassa vielä ennen käynytkään. Kuvat eivät kyllä mitenkään ole julkaisukelpoisia, joten pre-party -tunnelmia tässä:


Ehtoisa emäntä juhlapuvussaan.

Tänään onkin sitten aika mennyt muiden kivojen asioiden hyvästelyssä, mm.

Vähän alkaa pikkuhiljaa jo jännittää! Toisaalta en ole vielä edes aloittanut pakkaamista, että pahin paniikki iskee varmasti vasta sitten. Tästä eteenpäin päivitykset tulevat siis pääasiassa Elämän kevään puolella, koska kahden blogin päivittäminen ei ole minusta mielekästä. Selkeästi tämän blogin asiat tulevat kuitenkin edelleenkin tänne, koska toista blogia lukee puoli kouluani ja vähän pitää yrittää puhtoista mielikuvaa säästellä. Merkitkäähän siis molemmat blogit seurattaviin, että pysytte kaikessa jännittävässä mukana!

Kuullaanpa sitten seuraavan kerran Bangaloresta, heiiiii!

keskiviikko, 8. helmikuuta 2012

Trololoo

MUST ! Nauroin tälle vedet silmissä vartin ja jaoin sen Facebookissa kaverini seinällä. Nyt se näkyy minun fb-etusivullani enkä pääse siitä ollenkaan yli. Poikaystävä ei ymmärrä, sanokaa nyt te että tämä on edes vähän hauska !


Olen kyllä kuumeessa että tämä kaikki saattaa johtua myös siitä.

tiistai, 7. helmikuuta 2012

Viime hetkiä

Viimeiset viikot olen käyttänyt tehokkaasti jäljelläolevien asioiden hoitamiseen ja yrittänyt kiskoa iloa irti viimeisistä hetkistäni talvisessa Oulussa. Viime viikonloppuna tuli äiti ja sisko kylään ja ohjelmaan kuului melko hyytäviä, mutta myös nautinnollisia asioita.

Muuten onkin sitten ollut vähän surkeampaa, kun samaiset henkilöt veivät Urhon minulta pois kotilomalle.
Organisaatiokykyni on kyllä todella pantu koetukselle töiden, koulun, lomakkeiden (voisin kertoa teille pienen tarinan semmoisesta pikkuasiasta kuin viisumi, mutta vielä sille ei jaksa nauraa, joten myöhemmin), pakkaamisen tai tässä vaiheessa vielä tavaroiden haalimisen ja kaiken muun hässäkän keskellä. Mutta yritän omaksua tässä intialaista asennetta ja päästää vähän piuhoja löystymään. Kaikki ajallaan.
Ja ennen kaikkea...
Tasan viikko siihen, että lämpömittari näyttää pysyvästi 60 astetta enemmän kuin täällä nyt ! Trololoo !

sunnuntai, 29. tammikuuta 2012

beach party

Eilen illalla vietimme ystävän luona hienojen naisten cocktail-iltaa drinkkejä tehden ja shotteja kumoten. Päälle valikoitui rantakuvioinen mekko, josta melkein löytää rantabaarin ja eksoottisia hedelmäjuomia!

Joka kerta, kun vedän tämän mekon päälleni, alkaa seuraava laulu pyöriä päässäni. Enjoy!


"Kerronko sulle mihin voit sen kameran tunkea?!"

Urholla on krapula, mullapa ei; meikä ajatteli vielä tänään kirjoittaa loppuun yhden pienen projektisuunnitelman yhtä pientä opinnäytetyötä varten. Iisipiisi !

rant n' rave

Kun on tottunut halpoihin kirpputoreihin, joskus joutuu aivan tosissaan puntaroida ostoksiaan, kun mahtava vaate sattuu kohdalle pari kolikkoa isomman hintalapun kanssa. Löysin Second Hand Storesta superhienon t-paidan, mutta hintaa sillä oli 5 euroa, joka on mielestäni käytetystä t-paidasta melko paljon. Mietin siinä sitten itsekseni: mitä äiti tekisi? Ja tulin siihen tulokseen, että jos kertoisin äitilleni löytäneeni ihan aidon Stray Cats t-paidan noinkin halvalla, mutta jättäneeni sen sille tielleen, äiti ehkä kokisi epäonnistuneensa kasvattajana.



Shortsitkin on muuten äidin peruja, pätkäisin ne taskumittaisiksi ja hurautin pesukoneessa 75 asteessa. Mikään ei voita vanhaa kunnon munapussillista Levistä!

Ja nyt kun kerran kuvissa piilomainostetaan, niin mainostetaan sitten kunnolla: niitä mustia Dr. Denimin Kissyjä on nyt tullut myös XS:nä, kipinkapin hakemaan omanne! Ja Plentyistä alkaa L- ja M-koot loppua, ne on joka tytön unelmapöksyt, joten go get yours.

perjantai, 27. tammikuuta 2012

torstai, 26. tammikuuta 2012

neiti kodinhengetär

Löysin kaappini perukoilta epämääräisen nyrkkiin mahtuva mytyn ruudullista kangasta. Kyseessä oli ilmeisesti alkusyksystä konepestyn ja sittemmin teille tietymättömille kadonnut hamoseni, jonka olin jo autuaasti ehtinyt unohtaa.

Koin pienen omantunnon pistoksen ilmeisestä kyvyttömyydestäni tehokkaaseen vaatehuoltoon, joten kaivoin toisen kaapin perukoilta muuton yhteydessä viime kesänä ostetun silityslautarautakombon, jonka Anna purki viime viikonloppuna ostokääreistään. Kaikista ei vain ole kotiäideiksi !

Ja kivaltahan hame näytti pitkästä aikaa päällä Jackson-kenkien kaverina!

Tukkaväkerryksestä napsin myös making of -kuvat !
Käytin lämpörullia kuivaan, puhtaaseen, muotovaahdolla pämpättyyn tukkaan. Laitoin rullat siten, että litistettävälle puolelle käytin päällihiuksiin isoja rullia ja latvoihin pieniä, koko puolelle meni vähemmän rullia isompiin hiussoiroihin. Toiselle, kiharaisemmalle puolelle taas käytin keskikokoisia ja pieniä rullia kolmeen kerrokseen pieniä soiroja, ja loput rullat menivät takatukkaan. Kiinnitin litistettävän puolen pinneillä ja hiuskoristeella korvan taakse. Kiharaisemman puolen tuuheutin vielä kuivashampoolla, otsiksen väänsin normaaliin tapaan. Tällä tyylillä teen pitkälti kaikki hitusen juhlavammat kampaukseni, amatöörimäisesti ja maanläheisesti!

Loppuun taas olkkarin ikkunaa. Alan pikkuhiljaa ymmärtää, miksi poikaystävä on iskenyt pokerikeskuksensa ikkunan eteen; kyllä minäkin tuntisin olevani jonkinlaisessa flowssa, kun tällaista maisemaa päivästä toiseen tuijottelisin!

sunnuntai, 22. tammikuuta 2012

Tohtorin leikkiasu



Playsuit av Dr. Denim

Sunnuntaitöiden jälkeen on vähän puhti pois, mutta vielä pitäisi jaksaa pikku lenkki tehdä ennen illan löhöaikaa. Siispä ylös, ulos ja äänestämään!

Otsatukkataika

Olen lupaillut tehdä tukkatutoriaaleja jo melko kauan, mutta ehdin jo autuaasti unohtaa ne, kunnes minua asiasta onneksi muistutettiin. Olen aiemminkin kertonut käyttämistäni laitteista ja perusmenetelmistäni eivätkä ne ole oikeastaan muuttuneet, vaikka tukkaan melko monta lisäsenttiä onkin ehtinyt tulla. Voisin ehkä perusmenetelmien sijaan kertoa joskus toisella kertaa kampauksista, joita tähän tukkaan nykyisin väkertelen. Mutta tällä kertaa on vuorossa eräs spesifimpi alue, nimittäin otsatukka.

Kuten olen aiemminkin valittanut, tukkani on lasimainen kiiltävä ja piikkisuora. Otsatukka ei siis sellaisenaan ole mikään fiksu ratkaisu, sillä laittamattomana se rötköttää otsallani epäesteettisesti kuin yliajettu orava.

Niinkuin näin. Tuossa tukkani on luonnontilassa muutenkin. Olen hyvin laiska hiusasioissa; päivittäisiin rutiineihini kuuluu lähinnä se, että käyn illalla saunassa ja menen märällä tukalla nukkumaan, yleensä ennen kuin muistan laittaa tukkaan esimerkiksi muotovaahtoa. Aamulla tukka sitten näyttää tuolta eikä se paljon kummemmaksi menisi, vaikka sitä föönailisinkin tai edes yrittäisin tehdä sille jotain. Säästyypähän tukka ja aika!

Mutta takaisin otsaosioon. Aiemmin luotin ilmakihartimeen, mutta kovin tehokasta lopputulosta sillä ei omaan tukkaani saa. Sitten löysin suoristusraudan. Skeptisen alkuvaiheen ja muutaman normaalikokoisella raudalla aikaansaadun palovamman jälkeen hankin minisuoristuraudan, jolla homma on heleppoa ku heinänteko.

Pyhässä yksinkertaisuudessaan otsatukka käsitellään raudalla osioissa tyvestä aloittaen ja latvoihin koko ajan sisäänpäin taivuttaen edeten. Yleensä pysähdyn vielä hetkeksi aivan latvojen kohdalla, jotta ne taipuvat kunnolla sisäänpäin.

 Puudelituhero kaikessa komeudessaan.

Sitten tukka kammataan auki, itse myös tasaan latvat alta nostellen, jotta otsikseen tulee suora linja.

Lopputulos kuorrutetaan valinnaisella määrällä hiuslakkaa. Itse kulutan sitä niin paljon, että otsonikadosta voi syyttää  pienen valtion kokoisesta reiästä yksin minua. Mutta minkäs teet kun ei muuten pysy, oi kun olisi suotu luonnonkiharoilla!

Ja valmis! Näin autuaasti en kyllä hymyile enää sen jälkeen, kun olen pipon käyttänyt koulumatkan verran päässäni. Laurakin totesi kertoessani tästä postauksesta, että mitä aion siihen valehdella, kun otsatukkani on aina koulussa ihan v*tuillaan. Totuuden kuulet lasten ja lapsenmielisten suusta.

lauantai, 21. tammikuuta 2012

Kyllä minäki seuraan muatii!

Mä luin uuresta Rendistä että fetissivaikuttehet on nytte muatia. Se sattu käymähän sillai hianosti että mä justihin samana päivänä ostin kirpputorilta semmosen leviän nahkavyän joka näyttää melkee siltä että se päällä vois joku saksalaane romina antaa vähä kyytiä. Joten sitte ku päätettihi likkaan kans pitää semmooset juapotteluiltoomet nii mähä het viksuna laitoon uuren vyän mekoon pariksi ja olin heti askelehe erellä näitä kaupunkilaaspimatsuja!

 Meitä oli illalla paikalla mun kaks parasta ystävää ja lisäks yks tommonen hempukka.

 Nii ja Urho oli tiätty kans pitääs vähä kuria.

 Me otettihi aika palio kuviaki mutta niistä ei tullu oikee hyviä.

Arvakkaapa miksi.